Monissa suurissa kaupungeissa on satoja ravintoloita. Ravintoloiden välillä on usein merkittäviä eroja, hinnoissa, laadussa ja ruokalistassa. Tässä artikkelissa käydään läpi esimerkiksi ravintolan perustamista, erilaisia ravintoloita Suomessa ja ulkomailla sekä keskustellaan ravintolamaailman muutoksista. Suomen ravintolamaailmassa yksi merkittävä muutos viime vuosina on ollut niin kutsuttujen etnisten ravintoloiden määrän kasvu. Ravintoloita on kuitenkin niin erilaisia, joten niistä on vaikea lähteä tekemään liikaa yleistyksiä.
Myös ravintoloissa käydään hyvin eri syistä. Joku ei vain viitsi valmistaa ruokaa kotona, toiselle ravintolassa käymiseen liittyy vahvasti sosiaalinen funktio eli sinne mennään esimerkiksi tapaamaan ystäviä tai muuten vain ihmisten pariin. Ravintolaan saatetaan myös mennä sen vuoksi, että sieltä saa mahdollisesti sellaista ruokaa jota on itse hankala valmistaa. Monelle ravintolat ovat myös näyttäytymispaikka. Nykyään on myös varsin yleistä, että ihmiset ottavat ravintola-annoksestaan kuvia ja laittavat sen sosiaaliseen mediaan tai lähettävät ystävilleen.
Ravintolakulttuuri keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Pienissä kaupungeissa saattaa olla vain yksi ravintola, tai ei välttämättä yhtään. Maaseutupitäjissä ravintolan kannattavuus voi olla vaikeaa jo sen takia, ettei sinne ole kehittynyt ravintolakulttuuria. Helsingissä ravintoloita on satoja ja niitä perustetaan jatkuvasti lisää. Monet ravintolat toimivat ketjuperiaatteella, esimeerkiksi s-ryhmällä on useita ravintolaketjuja, joita löytyy suurimmista kaupungeista. Esimerkkeinä tällaisista ravintoloista ovat muun muassa amarillo ja fransmanni. Nämä ovat usein suuria ravintoloita, joissa on paljon työvoimaa ja samanlainen ruokalista joka kaupungissa. Suurimpia ravintolaketjuja Suomessa ovat esimerkiksi Restamax, Royal Ravintolat ja S-ryhmän ravintolat. Suomessa toimii myös joitakin ulkomaisia ravintolaketjuja, kuten McDonalds ja saksalainen pastaan erikoistunut ravintolaketju vapiano. Royal ravintolat toimii pääasiassa Helsingissä, monet Helsingin parhaimmista ravintoloista kuuluvat tähän ravintolakonserniin, esimerkiksi Ravintola Sipuli, Ravintola Savoy ja Ravintola Teatteri. S-ryhmän ravintoloita löytyy eniten pääkaupunkiseudulta, mutta laajasti ympäri Suomea. Restamaxilla on 70 ravintolaa ympäri Suomea. Konserni on perustettu Tampereella vuonna 1996.
Ravintola voi myös olla liikkuva. Suomessa liikkuvissa junissa on usein ravintolavaunu, myös monessa risteilylaivalla on ravintola. Joissakin kaupungeissa, esimerkiksi Turussa, on myös ankkurissa olevia laivaravintoloita. Monet ravintolat toimivat ainoastaan lounasaikaan ja ovat suunnattuja työpaikkaruokailijoille.
Suomen ravintoloille onkin luonteenomaista, että hintaero lounasruoan ja à la carte-listan välillä on usein varsin suuri. Yöaikaan vain harva ravintola on auki Suomessa, tällaisia ovat usein pikaruokaravintolat. Esimerkiksi kebab-pizzeriat ovat usein auki baarien aukioloaikoina, ja monelle kebabravintolalle yöaika onkin parasta myyntiaikaa. Suomen suurin pikaruokaketju on turkulainen Hesburger. Ketjulla on noin 300 ravintolaa Suomessa ja myös ulkomailla. Suomen ulkopuolella Hesburgerissa voi ruokailla esimerkiksi Venäjällä, Baltian maissa ja Saksassa. Toiseksi suurin pikaruokaketju on niin ikään suomalainen kotipizza ja kolmanneksi suurin yhdysvaltalainen Subway. Nejäntenä tulee McDonalds. Suomalainen ravintolamaailma onkin pitkälle suurien ketjujen käsissä, ja pienien ravintoloiden voi olla vaikea kilpailla ketjuja vastaan, jotka pystyvät ostamaan tukusta erittäin alhaisilla sisäänostohinnoilla. Pienten ravintoloiden onkin yleensä vastattava suurten ketjujen haasteeseen laadulla, esimerkiksi käyttämällä vain tuoreita raaka-aineita ja välttää pakasteiden tai puolivalmisteiden käyttöä.
Seuraavaksi käsitellään yhtä merkittävää yksityisten yrittäjien pyörittämää ravintolatyyppiä, nk. etnisiä ravintoloita. Käsite on ehkä varsin huono, mutta Suomeen vahvasti vakiintunut tapa luokitella esimerkiksi intialaiset, kiinalaiset ja italialaiset ravintolat.