Ravintolakulttuuri on ollut aina muutoksessa
Monet suomalaiset miettivät kaiholla aikaa, jolloin puhtaasti suomalaisia ravintoloita ja ruokapaikkoja oli vielä jokaisessa kadunkulmassa. Ravintola-sana ennen aikaan tarkoitti myös jotain aivan muuta kuin nykyään. Ravintola oli hienoa ruokaa tarjoileva paikka, johon ei menty kuin suurina juhlapäivinä. Ravintolassa käyminen oli arvokasta, mutta myös kallista. Tähän perustuukin suomalaisten mieltymys kotiruokaan, mikä on yhä edelleen suosittua. Ravintoloissa notkuminen on ollut herrojen ja rouvien puuhaa, joka on ollut tavallisen kansan ulottumattomissa. Iso osa suomalaisistahan on asunut maaseudulla, missä ei ole ollut lainkaan ravintoloita. Toisaalta ihmiset ovat myös arvostaneet muita asioita, mitä rahalla on saatu. Pyhävaatteet, auto, mönkijän kärry ovat olleet järkevämpiä sijoituskohteita ylimääräiselle rahalle.
1960-luvulta lähtien ravintoloiden ovet ovat olleet avoinna käytännössä koko kansalle, mikä on muuttanut ravintolakulttuuria. Markkinoille avautui myös halvemman hintatason ravintoloita. 1980-luvun ja 1990-luvun taitteissa suomessa avattiin myös ensimmäiset kiinalaiset ravintolat. Samaan aikaan myös pikaruokalat alkoivat levitä kaikkialle maailmaan, mikä muutti radikaalisti suomalaisten suhdetta ulkona syömiseen.
Ulkona syömisestä on tullut monella hyvin trendikästä. Toisaalta ulkona syömiseen on vaikuttanut myös se, että ihmisten elämä on muuttunut yhä kiireellisemmäksi. Ruokaa ei enää ehditä laittamaan, jonka lisäksi moni ihminen ei osaa enää lainkaan valmistaa itse herkullista ruokaa, mikä liittyy sinkkutalouksien kasvaneeseen määrään.
Ravintolassa käyminen on trendikästä
Ravintoloissa käymisestä on tullut jokseenkin trendikästä. Ihmisten ostovoima ei ole kuitenkaan parantunut merkittävistä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mikä näkyy siinä, että halpaa ruokaa tarjoavat paikat menestyvät parhaiten, koska tällaisissa paikoissa on varaa käydä vaikka joka ikinen viikko. Tämä on johtanut kuitenkin siihen, että monet suomalaiset klassikkoravintolat ovat joutuneet sulkemaan ovensa. Pienentynyt asiakaskunta ei yksinkertaisesti mahdollista toiminnan taloudellista kannattavuutta.
Lehtien palstoilla, blogeissa ja television keskusteluohjelmissa puhutaan paljon fine diningista, joka on käytännössä vain uusi nimitys hieman paremmille ravintoloille. Monet suomalaiset fine dining -kokit ovat saaneet huomattavaa arvostusta myös Suomen ulkopuolella. Suomalaisten kokkien nerokkuus ja ilmiömäinen taito yhdistellä makuja, on tunnettua maailman gastronomisissa piireissä, mikä on pitkälti seurasta siitä, että Suomessa on erittäin hyvä ravintola-alan koulutus. Toisaalta myös fine dining -ravintolaa on erittäin vaikea saada kannattavaa. Pientäkään ravintolaa voi olla vaikeaa saada joka ilta täyteen, minkä lisäksi moni kokki on joutunut vaihtamaan alaa. Työtuntien suuri määrä on aiheuttanut loppuun palamisen monelle kokille.
Ruokaa ostetaan myös netistä
Ravintola-alalle on kuitenkin ominaista, että samalla kun uusia ravintoloita syntyy, poistuu vanhoja ravintoloita kartalta. Valinnanvaraa on nykyään enemmän kuin koskaan. Erityisesti suurissa kaupungeissa on mahdollista kokeilla trendikkäitä makuja, mutta maaseudulla ravintola-annos nautitaan usein huoltoasemalla. Huomattavan yleistä suomalaisten keskuudessa on syöminen kauppakeskuksessa, mikä olisi ollut vielä ennen kuulumatonta 20 vuotta sitten, sillä sitä olisi pidetty äärimmäisen moukkamaisena. Hyvin moni ei myöskään enää käy vain yhdessä kantapaikassa, vaan nykyään on normaalia vaihdella paikkoja. Erityisesti suurissa kaupungeissa moni tilaa ravintola-annoksen yhä useammin noutopalvelun kautta. Niiden avulla asiakas saa yhtä aikaa satojen ravintoloiden ruokalistat kännykkänsä ruudulle, josta on mahdollista valita mieleisensä ravintola.